JOULULAHJA-SAIPPUAT
Pääsin eroon valataosasta kesän/syksyn aikana tekemistäni saippuoista, kun paketoin ne pukinkonttiin sukulaisille ja ystäville. Pusseja tuli kaikkiaan toistakymmentä ja kussakin oli 5 - 10 saippuaa ja itsetehty keramiikka-saippuakippo. Muutaman saippuan annoin huippu-työkavereille.
Tähän lahjapakettiin lähti mm. suola- kasvo- ja useammanlaista suihku/käsisaippuaa sekä, yllätysyllätys, pesusieni.
Tuoksuvainen paketin sisältö |
Tähän lahjapakettiin lähti mm. suola- kasvo- ja useammanlaista suihku/käsisaippuaa sekä, yllätysyllätys, pesusieni.
Paketoin saippuat yksinkertaisiin paperipusseihin. |
SAIPPUAKIPOT
Ilmottauduin kansalaisopiston kahden viikonlopun keramiikka-kurssille nimenomaan sen vuoksi että pääsen tekemään saippuoille alustoja sekä itselle että joululahjapaketteihin. Kaupoista ei tahdo löytyä kunnon saippuakippoja millään. Jos hyvä löytyy, se maksaa ja paljon. Ei tietenkään ihan halvaksi tulleet nämäkään, kun ynnäillään kurssi- ja tarvikemaksut. Kurssin hinta oli 45 €, ja tarvikkeet tulivat maksamaan 6,5 € -> Tosiaan, 6 kg korkean polton vaaleaa savea ja lasitteet vain 6,5 €! Tuosta määrästä tein parikymmentä saippuakippoa, yhden kynttiläkipon ja n 30 kpl joulukuusenkoristeita, piparkakkumuoteilla lintuja ja enkeleitä. Siis ihan yksinkertaisia juttuja, tai niinhän sitä luulisi...
"Keramiikkaa jouluksi"-kurssi viikonloput olivat marras-joulukuun vaihteessa, Pekkalan kartanon savipajalla. Meillä oli siellä huippuhyvä opettaja, Riksu. Suuri kiitos Riksulle hyvistä opeista ja pitkästä pinnasta sekä huipputaidokkaista työnäytteistä <3
Savi on materiaalina haastava sen ominaisuuksia ja luonnetta alkaa pikkuhiljaa ymmätämään kun sitä käsittelee ja työskentelee prosessin alusta loppuun; muokkaaminen, muovaaminen, muotoilu, kuivatus, raakapoltto, lasittaminen ja lasituspoltto. Ensimmäisenä on hyvä ymmärtää, että kyse ei ole posliinista, eikä sirojen ja ohuiden astioiden tekeminen ole mahdollista.
Savi on kuin elävä olento, se muistaa miten sitä on käsitelty ja muokattu ja polttouunissa se saattaa käyristyä tai muuttua muistinsa mukaisesti. Maltti on valttia, täytyy malttaa odottaa, että savi kuivahtaa käsitellessä ja "leipoessa" sen verran, että muoto pysyy tai käyttää isompien töiden kanssa jotakin muottia muodon säilyttmiseksi. Täytyy tunnustella vaihe, jolloin saveen voi tehdä kuvioita tai reikiä, kuinka eri osaset liitetään toisiinsa jne. Sen tosiaan tuntee hyppysissä, kun kuuntelee savea.
Jos saviastian sisään jää ilmakupla, voi se räjähtää uunissa ja pahimmassa tapauksessa särkeä myös muiden tekemiä töitä. Lasittamisessakin on omat knoppinsa, mm. varovainen käsittely (nestemmäiset "raa´at" lasitteet ovat myrkyllisiä) ja oikean paksuinen kerros työn pintaan yms. Jotkut lasitteet muuttavat väriä sen mukaan, kuinka paksu kerros sitä on keramiikan pinnalla. Liian paksulti laitettu lasite valuu uunin pohjalle ja silloin jäähtyessään liimaa työn kiinni uuniin.
Vedelle pitää olla esteetön ulostuloreitti. |
LASITUKSEN JÄLKEEN
En huomannut kuvata lahjaksi antamiani kippoja, mutta tässä muutama, jotka jätin itselleni.
Nyt kun pääsin saippualäjistäni eroon ja sain vähän hyllytilaa, pääsen tekemään uuden satsin saippuaa. Jessss!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti