UUDEN SUUNNITTELUA...
21.10.-16
Mietintämyssy päässä:
Alan henkisesti valmistautua itselleni ihan uudenlaisen kotikosmetiikan tekoon. Olen astumassa tuntemattomalle maaperälle. Kyse on värikosmetiikasta; värivoiteet, puuterit, huulipunat, hightlightit, contourit, kajalit, ripsivärit yms. Näiden valmistuksesta ei edes netistä löydy kovin paljoa materiaalia, tai sitten en ole osannut etsiä oikeilla hakusanoilla.
Materiaalit eivät ole ihan halpoja, ja jos homma menee mönkään, niinkuin monesti alkuun opetellessa menee jollei ole moukan tuuria, on sama kuin heittelisin euroja hukkaan. Pitää malttaa tehdä pieniä eriä ja olla maltillinen, kumpikaan ei ole minulle luonteenomaista... Kun olen edelleen se himphamppu ja huithapeli ( ja lisäksi vielä hompsantuusa) niin, ja suurperheen äiti.
Hankkimiani materiaaleja:
Sinkki-, ja titaanioksidi
Musta rautaoksidi
Keltainen rautaoksidi
Punainen rautaoksidi
Ultramariini (sininen)
Vihreä kromioksidi
Mica-värit; kulta, kultakerma, hopea, yönmusta, hohtava pohjamica ja matta pohjamica
Kaoliinisavi, bentoniittisavi
Arrow-juuri-jauho
Värivoiteen pohjana olen ajatellut käyttää itse tekemääni emulsiovoidetta. Peittävyyttä antaa sinkki- tai titaanioksidi. Keltaisen, punaisen ja vihreän (ja tarvittaessa ihan pikkuriikkisen mustaa/sinistä) seoksesta haen ihon sävyä. Oletan, että huulipunan pohjana toimii hyvin huulirasva, jossa on kohtalaisen paljon mehiläisvahaa, se tekee punasta todennäköisesti kovan ja kestävän.
Tämä on vasta arvailua ja päättelyä, kohta suoritan "empiiristä tutkimusta" l. nään köytännössä kuinka käy. Hehhheh, tunnen itseni tutkijaksi (ja ehkä myös hutkijaksi)...
Tarvitsisin vielä yhden työvälineen, hyvän pienen keraamisen huhmareen tai pienen kahvimyllyn oksidien hienontamista varten, muuten värivoide tekee raitoja iholle. Huhmaretta ei tahdo löytyä mistään kaupunkimme kivijalkakaupasta, ei edes apteekista. Nettikaupoista löytyisi joitakin aika passeleita, mutta hinta hipoo viittäkymppiä, kääk. Ehkä ei vielä tässä vaiheessa välttämätön hankinta. Olen päättänyt että morttelin virkaa saa toimittaa lusikka ja lautanen.
22.10.-16
... JA SITTEN TOSITOIMIIN
Tässä ensimmäinen mineraali-meikkivoiteeni. Räpellykseksihän se sitten meni, mutta lopputulos on kai ok, aika näyttää.
Laitoin pienelle lautaselle kasan matta pohja-micaa, keltaista rautaoksidia ja ihan vähän punaista rautaoksidia ja vihreää kromioksidia. Sekoitin ja musertelin jauhoseosta lusikalla lautasen pintaa vasten.
Sitten lisäsin jauheen tekemääni emulsiovoiteeseen.
Kuten arvata saattaa, tuli keltaista. Ja kun kokeilin voidetta iholle löytyi runsaasti punaisesta rautaoksidista jääneitä hippusia. Väri ei ollut sinne päinkään ja naama raidallinen kuin seepralla, sillä erotuksella että raidat olivat punaisia ja vihreitä.
Kyllä se pieni kahvimylly tosiaan olisi tarpeellinen.
Ei kun homma uusiksi, voide lautaselle, hiertämistä ja sotkemista. Tässä vaiheessa 15 vuotias tyttäreni riensi apuun ja yhdessä sekoittelimme ja pohdimme, mitä lisätään ja kuinka toimitaan. Runsaasti sekaan sinkkioksidia ja vihreää kromioksidia neutraloimaan punaisuutta ja jälleen sekoittamista ja hiertämistä. Paras työväline oli pieni muovinen spaatteli, jolla kromi- ja rautaoksidipaakut sai hienonnettua.
Vielä sekaan reilusti emulsiovoidetta, koska voide oli paksua, kuivaa ja liiankin peittävää.
Nyt purkki nököttää meikkauspeilin edustalla käyttöä varten.
Tässä kokeilen voidetta käsivarteen. Valaistus on huono, sillä päivä hämärtyi jo ja yritän kohdistaa epäsuorasti sähkövaloa iholle.
Nyt on tämä kokeiltu, ehkä en ihan heti kokeile uudestaan.
Ennen seuraavaa kokoeilua pitää hankkia se pieni kahvimylly tms. tai sitten tyydyn ostamaan meikkivoiteeni kaupasta ja käytän oksidit saippuan värjäämiseen, johon ne soveltuvat oikein hyvin.
Tämä on vasta arvailua ja päättelyä, kohta suoritan "empiiristä tutkimusta" l. nään köytännössä kuinka käy. Hehhheh, tunnen itseni tutkijaksi (ja ehkä myös hutkijaksi)...
Tarvitsisin vielä yhden työvälineen, hyvän pienen keraamisen huhmareen tai pienen kahvimyllyn oksidien hienontamista varten, muuten värivoide tekee raitoja iholle. Huhmaretta ei tahdo löytyä mistään kaupunkimme kivijalkakaupasta, ei edes apteekista. Nettikaupoista löytyisi joitakin aika passeleita, mutta hinta hipoo viittäkymppiä, kääk. Ehkä ei vielä tässä vaiheessa välttämätön hankinta. Olen päättänyt että morttelin virkaa saa toimittaa lusikka ja lautanen.
22.10.-16
... JA SITTEN TOSITOIMIIN
Tässä ensimmäinen mineraali-meikkivoiteeni. Räpellykseksihän se sitten meni, mutta lopputulos on kai ok, aika näyttää.
Laitoin pienelle lautaselle kasan matta pohja-micaa, keltaista rautaoksidia ja ihan vähän punaista rautaoksidia ja vihreää kromioksidia. Sekoitin ja musertelin jauhoseosta lusikalla lautasen pintaa vasten.
Kuten arvata saattaa, tuli keltaista. Ja kun kokeilin voidetta iholle löytyi runsaasti punaisesta rautaoksidista jääneitä hippusia. Väri ei ollut sinne päinkään ja naama raidallinen kuin seepralla, sillä erotuksella että raidat olivat punaisia ja vihreitä.
Kyllä se pieni kahvimylly tosiaan olisi tarpeellinen.
Ei kun homma uusiksi, voide lautaselle, hiertämistä ja sotkemista. Tässä vaiheessa 15 vuotias tyttäreni riensi apuun ja yhdessä sekoittelimme ja pohdimme, mitä lisätään ja kuinka toimitaan. Runsaasti sekaan sinkkioksidia ja vihreää kromioksidia neutraloimaan punaisuutta ja jälleen sekoittamista ja hiertämistä. Paras työväline oli pieni muovinen spaatteli, jolla kromi- ja rautaoksidipaakut sai hienonnettua.
Vielä sekaan reilusti emulsiovoidetta, koska voide oli paksua, kuivaa ja liiankin peittävää.
Nyt purkki nököttää meikkauspeilin edustalla käyttöä varten.
Tässä kokeilen voidetta käsivarteen. Valaistus on huono, sillä päivä hämärtyi jo ja yritän kohdistaa epäsuorasti sähkövaloa iholle.
Nyt on tämä kokeiltu, ehkä en ihan heti kokeile uudestaan.
Ennen seuraavaa kokoeilua pitää hankkia se pieni kahvimylly tms. tai sitten tyydyn ostamaan meikkivoiteeni kaupasta ja käytän oksidit saippuan värjäämiseen, johon ne soveltuvat oikein hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti