TAAS UUSI ERÄ PALASHAMPOOTA

Pakko myöntää, taidan olla koukussa saippuan tekoon. Se vaan on niin kertakaikkisen mukavaa :) Tätä höpelyyttä ei voi varmaan ymmärtää kuin toinen saippuantekijä. Luulin, ettei tämmöisiä hurahtaneita ole muita, mutta sitten löysin facebookista saippua-ryhmän. Ilokseni huomasin, etten ole ainoa lajissani, minun kaltaisiani on muitakin. Ryhmässä on lähes 1000 jäsentä. Jippii!! Riemua ja iloa :D Ryhmä on positiivinen ja kannustava. Esitettyihin saippua-kysymyksiin saa pika-ajassa lajitovereilta vastauksia. Ja postatuista kuvista saa inspiraatiota ja vinkkejä omiin suunnitelmiin.

Tuotokseni eivät ole virheettömiä ja tarvitsisin lisää muutaman kapistuksen - vaikka niitä on jo ennestään aikamoinen määrä - jotta lopputuloksista tulisi somempia. Seuraavaksi hankintalistalla on siimaleikkuri, jolla saisin leikattua halkomuotilla tekemistäni saippuoista siistejä, tasakokoisia paloja. Nykyisin leikkaan saippuani isolla veitsellä, ja aina palat vinksottavat jonnekkin suuntaan vinoon, joskus ne lohkeilevat leikkaamisvaiheessa jos olen varomaton. No, onpahan rustiikkisen näköisiä. Toinen tulevaisuuden hankinta on lasivitriini-kaappi saippuakaapiksi. Sinne  asettelisin saippuaeräni kypsymään. Kypsyvät saippuat ovat usein niin nättejä, ettei niitä kannata piilottaa - kävisivät sisustuselementiksi. Lisäksi pöydillä ja lipastojen päällä olevat saippualaatikot, -lautaet ja -tarjottimet ovat aina tiellä ja niitä joutuu siirtämään jatkuvasti paikasta toiseen.

Välillä tekeleeni onnistuvat paremmin kuin odotin, ja lähes aina ne ovat olleet ainakin käyttökelpoisia. Rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että  kaksi puolen kilon saippuaerää olen heittänyt pois kun ovat olleet kelvottomia. Toiseen niistä lorahti niin paljon sinistä väriainetta, että swril-kuvioisiksi tarkoitetut saippuat näyttivät mustelmaisilta ja vaahtokin oli sinistä, kääk! Tuoksuksi laitoin sammal-nimistä tuoksuöljyä, piti olla miehinen "taru sormusten herrasta"-tyylinen tuoksu, mutta minun nenään haisi väkevästi mennenilä, yöks... Toiseen erään (palashampoota) laitoin kananmunankeltuaisia, massa oli vielä lämmintä ja keltuaiset kypsyivät munakokkeliksi. Tein saippuan loppuun saakka, mutten kestänyt katsoa lopputulosta, vaan kippasin ne pian leikkaamisen jälkeen roskapussiin. Lisäksi on näiden lisäksi muutama aika ruma tekele, mutta käytössä han hyviä, niitä en raaski heittää pois.

Sukulaiset ja ystävät saavat melko usein meillä käydessään mukaan jonkinlaisen saippuanyssäkän. Ja kaikki varmaan arvaavat, mitä meiltä saa joululahjaksi.

Olen opetellut käyttämään netistä löytyvää "soapcalc" ohjelmaa. Kun aikaisemmin turvauduin aina valmiisiiin resepteihin, nykyisin teen melko usein reseptit itse soapcalcin avulla. Niin tein tämän uusimman palashampoonkin, samanlaisen reseptin ovat suunnitelleet varmasti monet muutkin saippuantekijät, joten en voi väittää, että olisi innovatiivinen ja uniikki oma keksintö, vaikken sitä mistään jäljentänytkään.

Avokadoöljy-palashampoo

Soapcalcin avulla tehty resepti

150 g Avokadoöljyä

200 g risiiniöljyä

350 g kookosrasvaa

300 g oliiviöljyä

145 g lipeää

380 g vettä

Tein massan kylmämenetelmällä, 3 % ylirasvoituksella, joka soveltuu shampoisiin hyvin. Mitään väri- tai tuoksuaineita en käyttänyt.

Saara Kuhan Saippuakirjassa kerrotaan avokadoöljystä seuraavaa. "Avokadoöljy on ihana saippuaöljy ja saippuoitunakin hellävarainen, sillä se sisältää jonkin verran saippuoitumattomia rasvahappoja.... Öljyistä suurikin osa voi olla avokadoöljyä, mutta mukaan kannattaa laittaa ainakin vähän jotain kovaa rasvaa.""

Massa jähmettymässä.

Mielestäni palashamppoitten on hyvä olla käteen sopivia, niin niistä saa tukevan otteen suihkussa, eikä tarvitse kumarrella nostamaan shampoopalaa lattialta.
Saippuat saivat pintaansa leimat.

Saippuan tekeminen vaihe vaiheelta

Saippuan tekeminen ei ole  vaikeaa. Tosin tuotos voi mennä helposti pilalle mitä moninaisimmista syistä. Esim. jotkut väri- tai tuoksuaineet voivat kiihdyttää saippuoitumisprosessia ja massa jäsähtää, l. kovettuu liian aikaisin, eikä silloin saa aikaan kovin kaunista lopputulosta. Alla olevassa kuvasarjassa olen tehnyt palashampoota, jonka ylirasvoitus on 3%. Tämä on täysin naturelli versio, ainoa erikoisuus on, että nesteenä veden sijasta olen käyttänyt kamomillateetä.

 1. Kaikki ainekset mitataan tarkasti. Lipeän käsittelyssä täytyy olla varovainen. Suojalasit  ja -hansikkaat ovat tarpeen. Tein puolen kilon erän (=500 g rasvoja/öljyjä) saippuamassaa. Siitä saa 6-8 kpl "normi" palashampoita.
Lipeän määrä on tässä reseptissä 74 g. Taaraan l. nollaan vaa'an sen jälkeen kun olen laittanut mitta-astian vaa'an päälle, sitten mittaan lipeärakeet grammalleen.
Lipeän olen ostanut Laitilan vahavalimolta. Rakeet ovat täyttä lipeää, vaikka etiketissä lukee 98,5%, loput prosentit tulevat kosteudesta, jota lipeä sitoo ilmasta.
Jotkut käyttävät viemärirakeita, ne ovat ilmeisesti täysin samaa ainetta, natriumhydroksidia. Itse en ole uskalautunut käyttämään sitä, koska en ole varma (eli en ole ottanut selvää), sisältääkö viemärirakeet jotain muita aineosia.

 2. Mittaan nesteen, tässä kylmää kamomillateetä. Nesteen määrä on 2-3 x lipeän määrä. Aikaismmin olen käyttänyt nesteenä mm. nokkosenkeitinvettä, kauramaitoa, kahvia ja tietenkin vettä. 
Jos tahtoo tehdä maitosaippuaa, kannataa sen valmistukseen perehtyä, sillä siinä on omat niksinsä.

 3. Lisään lipeärakeet nesteeseen. Ei koskaan toisinpäin, siis nestettä lipeärakeiden päälle, sillä silloin  seos voi poksahdella, räiskyä ja kuohua. Kukaan ei halua olla lähelläkään räiskyvää lipeäliuosta. Lisäksi nesteen täytyy olla kylmää. Kerran laitoin lipeää kuumaan nesteeseen ja seurauksena oli, että lipeäliuos kuohui yli astian reunan. Onneksi olin ulkona, ja käsissä suojakäsineet. Lipeänesteen kanssa kosketuksissa ollut pöydän pinta meni pilalle :(

Lipeä liukenee nesteeseen, liuos kuumenee voimakkaasti ja nesteestä nousee myrkyllistä höyryä. Sitä ei kannata hengittää! Tämän takia teen lipeäliuoksen aina ulkona. 
Koska nyt nesteenä on kamomillateetä, neste muuttui tässä vaiheessa kauniin keltaiseksi. Veteen sekoitettuna väri ei muutu, on vain hetken aikaa sameampi, kunnes taas kirkastuu. Ei tämä kaunis keltainenkaan pysynyt, vaan neste kirkastui ja valmis massa oli hyvin vaaleaa.

4. Mittaan rasvat ja öljyt. 
200 g kookosrasvaa
200 g oliiviöljyä
100 g risiiniöljyä 

Kookosrasva sulatetaan.
Sula kookosrasva ja öljyt yhdistetään.
Annetaan jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

5. Lipeäliuos lisätään rasvoihin siivilän läpi, jottei seokseen pääse sulamatonta lipeää. Siivilä on vain varotoimi.

6. Lipeäloiuos ja rasvat/öljyt sekoitetaan sauvavatkaimella. Massaan ei ole tarkoitus vatkata ilmaa, joten sekoitellaan pohjaa myöten, välillä voi hämmennellä ihan rauhallisesti varmistaen koostumusta. Sekoitetaan niin kauan että liuoksesta tulee kiisselimistä. Ei kannata sekoittaa liikaa, silloin massa alkaa jo jähmettyä eikä sitä tahdo saada enää muottiin. Kiisselin pintaan tulee jäädä hento kuvio "trace", kun sauvavatkaimen nostaa ylös.

7. Saippuamassa muottiin. Kiisselimäisen massan päälle voi muotoilla halutessaan pintakuvioit.










8. Sitten on vuorossa jälkien siivous ja tiskaus.

9. Kun massa on kovettunut, poistetaan saippua muotista. Tämä on ollut muotissa vajaan vuorokauden. Jos muotti on koukeroinen, pidän sitä pakastimessa pari tuntia ennen kun päästelen saippuat muotista pois. Saippuapalat eivät silloin lohkeile tai painu kasaan muotista irrottelun vuoksi.  Tätä halkoa en pitänyt pakastimessa ja saippua lähti muotista ihan sovinnolla.

10. Paloitellaan sopivan kokoiseksi.
Tässä laitan saippualeimasimella kuvioita saippuan pintaan.

Nämä ovat valmiita käytettäväksi 4 - 6 vko:n kuluttua.

Olen saippuahippi

Se on nimi, jonka teini-ikäiset lapseni antoivat minulle, kun innostuin kotikosmetiikasta noin vuosi sitten. Itse pidän saippuahippi-nimitystä arvossa ja kannan sitä ylpeydellä. 

Noin vuosi sitten tapahtui herääminen, joka johti myös tekoihin. Olin jo kauan pohdiskellut, ajatuksen tasolla, millaista kemikaalikuormaa ihmiset ja ympäristö kantavat jo pelkästään henkilökohtaisella kosmetiikan käytöllä. Onko mitään keinoja, millä tuota kuormaa voidaan keventää - muutakin kuin kosmetiikan käytön lopettaminen ja muuttuminen metsäläiseksi. Alkoi surffailu netissä ja kirjastossa, ja tottatosiaan - tapahtui ahaa-elämys; se on mahdollista! Siispä olen tehnyt itse voiteeni, saippuani, hammastahnani, deo-sticit yms. 

Juu, aluksi tapahtui muutama surkea epäonnistuminen, ja sain aikaisesi käyttökelvottomiakin tuotoksia. Lisää perehtymistä aiheeseen ja jo alkoi tulla käyttökelpoista tavaraa. Nyttemmin, itseäni, perheenjäseniäni ja ystäviäni koekaniineina käyttäen olen saanut aikaan muutaman oikein hyvän tuotteen, omilla resepteillä. Eikä se niin kauhean vaikeaa ole, tarvitaan hieman vaivannäköä, kärsivällisyyttä, tarkka gramma-vaaka, muutama raaka-aine ja aikaa. 

Tässä hassu, monen kommelluksen saippua. Aluksi tein avokadoöljy-spiruliinasaippuaa, jossa oli kirkkaansinisiä glyserinisaippuakiteitä (valmista glyseriini-saippuamassaa), se näytti ihan kauhelta. Niinpä poistin glyseriinikiteet, pyörittelin vielä pehmeistä saippuapaloista pikkupallukoita ja tein uuden valkoisen perussaippuamassan (kookosrasva, oliiviöljy, lipeä ja vesi) ja pudottelin pallukat maitotölkkimuottiin valuttamani massan päälle. Tuli oikein ihana saippua, jota käytän itse nyt suihkusaippuana. On hellävarainen, pesee ja vaahtoaa hyvin. Ja nyt käytössä kuluneena se on kaunistunut entisestään. Suihkussa käydessäni ihastelen saippuaa ja saan siitä suurta iloa. Samalla tekniikalla aion tehdä saippuoita lisää. Eli erehdyksestä voi seurata jotain parempaa kuin alkuperäisestä aikomuksesta.

Manteliöljysaippua, joka nyt nököttää vessan lavuaarin reunalla. Käytän päivittäin useita kertoja. Kuviot tehty kulta-micaa käyttäen - mica-värit ovat jauhemmaisia, helppokäyttöisiä väriaineita. Kaikki kimalteleva kosmetiikka sisältää mica-värejä.

SYKSYN SAIPPUAT KYPSYMÄSSÄ

Nämä olen tehnyt syyskuussa -16. Annetaan kypsyä 4-6 vko:a Sitten ne ovat valmiita käytettäväksi. Vasemmalla ylellinen makadamiapähkinäöljy-saippua, keskellä vielä ylellisempi jojobaöljy-saippua kasvoille (korvaa kasvoveden ja puhdistusmaidon) ja oikealla rassaajan saippua joka puhdistaa tehokkaasti. Kahvinporojen ansiosta se vie käsistä myös  pahat hajut.

Joululahjat on kohta tehty. Itse pidän tästä kaurasaippuasta oikein paljon. Nesteenä käytin kauramaitoa ja lisukkeena jauhettuja kaurahiutaleita, jotka tuovat hieman kuorivuutta. Mitää keinotekoista väriainetta en ole laittanut. Väri on tullut prosessin myötä ja olen siihen tyytyväinen. Lisäsin tuoksuksi perinteistä Baby Powder-tuoksua. Tuoksuu puhtaalle ja raikkaalle.